Kansantanssiryhmä Kirjavat

Folklandia 2012

2012-01-16T14:24:00.000+02:00

Uusi vuosi käynnistyi Folklandia-tanssiristeilyn merkeissä!
Muiden esityksistä nauttimisen ja buffetähkyn lisäksi Kirjavat pääsi esiintymään Tanssipidot 2012-konsertissa. Kirjavilta nähtiin karjalaista tanssiperinnettä edustava Kontra sekä osia viimeistelytyön alla olevasta, lavatansseihin pohjautuvasta teoksesta Totuus Emmasta. Muutama kuvakin meistä on eksynyt tapahtuman kuvagalleriaan, klikkaa itsesi kuviin tästä ja tästä!

Hyvää joulua!

2011-12-22T20:46:00.004+02:00

Kirjavat palasi tänään onnistuneelta Filippiinien matkalta koti-Suomeen ja joulun viettoon. Päivitellään vielä reissukertomusta ja lisäillään kuvia matkablogiin, kunhan toivutaan reissun rasituksista ja aikaerosta :)

Myö toivotetaan kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012!

Matkablogi on paivityksessa!

2011-12-19T03:52:00.000+02:00

Hei kaikille koti-Suomeen! Olemme talla hetkella paakaupungissa Manilassa, ja kaikki on tahan asti sujunut oikein hyvin. Uutisoitu taifuuni ei ole iskenyt talle alueelle, vaikka taallakin on vahan sadellut, eli meilla ei ole mitaan hataa.

Valitettavasti mein matkablogin paivittaminen on viivastynyt tosi hektisen festareiden aloituksen ja internet-yhteyden puuttumisen takia. Paivitamme parhaillaan matkan vaiheita tahan asti, ja pyrimme loppumatkan pitamaan blogin ajan tasalla. Tervetuloa lukemaan reissukuulumisiamme! Suoraan matkablogiin paaset tasta.

Rajan Nuorten pikkujoulut osana Tanssivaa Joulukalenteria

2011-12-09T20:04:00.000+02:00

Lauantaina 10.12.2011 aukeaa jälleen luukku Lappeenrannan omasta Tanssivasta Joulukalenterista, jolloin Nuorisoseura Rajan Nuoret avaa pikkujoulujuhlansa ovet kansantanssista kiinnostuneille Kesämäenrinteen koululla klo 15. Esiintymässä on pääasiassa seuran lasten ja nuorten ryhmiä, mutta mukana menossa on myös aikuisten alkeisryhmä Kirkei. Tutustu seuran ryhmiin Rajan Nuorten nettisivuilla.

Halutessasi voit samalla tukea Kirjavien toimintaa ostamalla ryhmän itse tekemiä tuotteita. Kirjavat pitää myyntipöytää koulun aulassa pikkujoulujen aikana, ja tarjolla on muun muassa jouluisia kransseja, huovutettuja tonttuja, tunnelmallisia ja kauniita mehiläisvahakynttilöitä sekä lyhteitä.

Lämpimästi tervetuloa!

P.S. Muista myös kansantanssiryhmä Kimurantin esitys osana Tanssivaa Joulukalenteria Linnoituksen joulumarkkinoilla su 11.12.2011 klo 13!

Filippiinien matka lähestyy!

2011-12-07T23:48:00.001+02:00

Kirjavat aloittaa tiistaina 13.12. matkustuksen kohti Filippiinejä, ja matkakuume alkaa pikkuhiljaa olla sen mukainen! Matka on meille pitkän työn palkinto, sillä treenituntien lisäksi suurin osa matkan kuluista katettiinkin Kirjavien aktiivisen talkootoiminnan avulla.

kuva: Jussi Kaijankangas

Fiesta Folkloriada -festivaali järjestetään Filippiinien pääkaupungissa Manilassa sekä Boracay-saarella, joka on yksi Filippiinien suosituimmista matkakohteista rantojensa takia. Kirjavat on yksi viidestä festivaalille valituista ryhmistä. Muut osallistuvat ryhmät tulevat Etelä-Koreasta, Venäjältä, Italiasta sekä Filippiineiltä.

Muistakaahan lukea Kirjavien kuulumisia reissun aikana päivitettävän matkablogin puolelta, täältä.

Tanssiva Joulukalenteri alkaa ensi viikolla!

2011-11-27T16:58:00.002+02:00

Lappeenrannassa tanssi tulee katsojan luo joulukuussa eri paikkoihin ja 16 erilaisella esityksellä! Tanssivan joulukalenterin esityksissä on mukana lappeenrantalaisia tanssin ammattilaisia sekä harrastajia yhteensä toista sataa. Tapahtumat ovat yleisölle ilmaisia.

Kirjavat esiintyy kauppatorilla la 3.12. klo 11. Tervetuloa katsomaan!

Lisää tietoa tapahtuman esityksistä löytyy täältä.

Kirjavat Filippiineille joulukuussa

2011-10-17T15:26:00.000+03:00

Kirjavat on saanut kutsun kansainvälisille festivaaleille Filippiineille 15.-20.12! Festivaali järjestetään pääkaupungissa Manilassa sekä Boracay-saarella, joka on yksi Filippiinien suosituimmista matkakohteista rantojensa takia. Kirjavat on yksi viidestä festivaalille valituista ryhmistä.
Joulukuussa kannattaa siis lukea Kirjavien matkablogista päivityksiä matkan ajalta!

Kirjavien nettisivut uudistuvat!

2011-07-05T09:50:00.000+03:00

Kirjavien blogi on parhaillaan päivityksen alla. Tervetuloa pian katsastamaan uudet sivumme! Osoite on edelleen tuttu: kirjavat.blogspot.com.

Esiintyminen Samuelin poloneesin pääjuhlassa

2011-03-19T11:07:00.000+02:00

Kirjavat esiintyi 13.3. Suomen Kansanmusiikkiliiton järjestämän Samuelin poloneesin pääjuhlassa Savonlinna-salissa teoksella WiipurinRinkeli. Toimme juhlaan konsertin ainoan tanssiesityksen. Lisätietoja voi katsoa Samuelin poloneesin internet-sivuilta, täältä.

Kirjaville Special Award tanssikilpailusta Etelä-Koreasta!

2011-03-19T11:01:00.000+02:00

Kirjavat sai kansainvälisen HeungTarYeong -festivaalin tanssikilpailun kansainvälisessä sarjassa erikoispalkinnon! Palkintoon kuului kunniakirja, pysti ja stipendi. Kilpailun pääpalkinnon voitti bulgaarialainen ryhmä.

11.10 paatospaiva

2010-10-10T20:15:00.000+03:00

Joo alkaa reissu olee pulkassa. Tassa viela kamojen pakkausta ja viimeisia saatoja ennen kotiinlahtoa.
Viela pikku kertaus kuluneen paivan tapahtumista:

Herasimme tanaan tuttuun tapaan kasin pintaan ja aamiaisen kautta 9.30 buddha-temppelia ihmettelemaan.
Oli kylla hienoa nahda temppelialue joita yleensa nakee vain postikorteissa tai elokuvissa (kamera ei pelaa joten ei viela kuvia kyseisesta paikasta). Alueella oli paatemppeli, ruokala, paivakoti, toimistotiloja seka muita pienempia rukoustemppeleita. Paapaino kaynnilla oli Aasian suurin puinen Buddha joka kuitenkin naytti kovin kiviselta... tieda hanta sitten... Kuitenkin temppelialueella vallitsi harmoninen ja rauhallinen fiilis, joka kylla valittyi sieluun ja ruumiiseen. Oli todella "puhdistavaa" vain istua valleilla ja katsella maisemaa ja kuunnella jumalanpalveluksen aania. Alue sijaitsi vuorten alarinteilla ja maisemat olivat upeat.

Noh, Temppelin jalkeen menimme matkamuistomyymalaan, joka oli kuin tehty huijaamaan hinnoillaan tyhmia lankkareita. Tavara oli oikein ihanaa ja sopoa, ja niin olivat hinnatkin... Kauppa teki taas hyvat tilit Kirjavien kaynnilla.
Sitten oli vuorossa ruokailu paikallisessa korealaisessa ravintolassa. Menu oli taas tuttua "sekoita oma ruokasi tarjolla olevista aineksista" ja tarjolla oli talla kertaa myos lihaa. Vatsa taynna oli taas mukava ottaa suunta kohti Cheonanin keskustaa.

Pyorahdimme ensin paikallisten suosimalla kauppakaytava-torilla, josta ostimme loput tuliaiset (paa-asiassa syomapuikkoja). Oli oikein piristavaa kayda paikallisten alueella missa naki, kuinka paikalliset hommaavat evaansa ja tarvikkeensa. Pitihan sita ostaa kilo kuivattuja chileja noin niinkuin muodon vuoksi... Kertyihan siita kiva keko jaettavaksi ja syotavaksi.

Sitten vuorossa kahvittelu ja raivoisaa shoppailua keskustassa loppuwoneilla. Tytot saivat kai, mita halusivat ja jatkat vain pyorivat. Tosin Pietu teki hyvan kodin useille uusille vaatteille ja Jussi paatti reippaana poikana kayda leikkuuttamassa tukkansa paikallisessa mega-kampaamossa. Oli kylla halpaa kayda parturissa, euroina noin 7 rahaa ja kunnon walk-in meiningilla.

Hotelliin palattuamme kansallispukua niskaan ja seuraamaan paatoskonsertti-seremoniaa. Emme olleet itse paasseet finaaleihin asti tanssimaan, mutta Kirjavia se ei ressannut, silla hyvaa festariahan tanne lahdettiin heittamaan. Seremonia olikin ihan mielenkiintoinen tapaus kaikkine keikkoineen ja muine oheistuotteineen. Korealaiset tanssiryhmat olivat kylla aivan uskomattomia ja show-meininki oli kylla mieleteonta. Tykattiin.
Paatosjuhlassa jukistettiin tanssikilpailun voittajaryhmat. Korealaisessa sarjassa voitto meni odotettavasti Koreaan. Kansainvalisessa sarjassa tuomaristo nosti bulgarialaisen Sofia 6 ryhman voittajaksi.
Taalla Koreassa ei ole ilmeisesti tapana saastella ilotulituksissa. Tapahtuman aikana on ollut useita upeita pommituksia ja tanaan oli toisiksi loistavin. Pommituksia paasee katsomaan todella lahelta, silla turvaetaisyydet ovat lahinna muodolliset.

Tapahtuman viimeisen illan kuvioihin kuuluu tavaroiden pakkailuiden lisaksi lahjojen jakaminen toisille ryhmille ja haluamilleen henkiloille. Kiersimme hymyilemassa moneen kameraan ja antamassa useat muistoesineet. Monet pikkutytot tulivat kovin iloisiksi poikien suostuessa (tietenkin) yhteiskuvaan.

Kavimme pienella joukolla viela bulgaarialaisen ryhman voittobileissa, jonne suuntaammekin tasta jatkoille!!!
Eli sinne siis ja samoilla silmilla rinkka selkaan ja kohti koti-Suomea.

Lassi ja Jussi

9.10. Paatoskulkue

2010-10-09T19:46:00.000+03:00

Herattiin tanaan vahan myohemmin, ja aamupalan syotyamme torkuimme viela hetken. Sitten matkasimme loistavalla todella tarkeiden henkiloiden bussillamme kaupungille shoppailemaan. Ensimmainen pysakki oli iso kauppakeskus. Siella pyorimme tunnin ajan, mika tuntui aivan riittavalta. Toiset loysi teeta ja toiset koruja. :)

Kauppakeskuksen jalkeen meidat vietiin suurelle paakadulle, jossa oli hirvea maara erilaisia kauppoja ja ruokapaikkoja jne. jne. Siella Kirjavien tytot lahtivat heti ensi toikseen syomaan, pizza hutiin, eli ei kimchia tanaan! Pizza maistui! Ruokahetken jalkeen saimme shoppailemiseen uutta potkua ja vietimme iltapaivaa tehokkaan kuluttamisen merkeissa. :D

Onnistuneen ostelun jalkeen kavimme hotellilla letittamassa ja meikkaamassa ja pukuja pakkaamassa, koska oli taas hetken kiire... Lounaan nautimme paikallisessa buffet-ravintolassa. Lounaan jalkeen oli bussissa hieman sapinaa, kun vaihdoimme puvut ja korjailimme meikit valmiiksi kulkuetta varten. Kulkue jarjestyi samalle hiekkakentalle kuin aiemminkin, ja jalleen kiirehdimme paikalle odottamaan.

Odotellessamme saimme kuulla, etta hyvat ystavamme Itavallasta olivat paasseet finaaliin, top 10:een! Onnittelimme heita kovasti paljon. Itse saimme kuulla vasta myohemmin illalla, etta emme olleet paasseet finaaliin. Meille se sopi kuitenkin paremmin kuin hyvin, koska huominen paiva jaa nain tuliaisten hankkimiseen ja suuressa budhalaisessa temppelissa vierailemiseen, eika finaalin harjoittelemiseen. Muita finaaliryhmia olivat mm. Tsekki, Abhasia, Bulgaria, Latvia, Kazakstan yms.

Kulkue lahti liikkeelle noin klo 19 ja kulkue oli jalleen noin 2 km pitka, esiintymispaikkoja 9 matkan varrella. Kulkue oli iltahamarassa kauniisti valaistu ja ihmisia oli paljon. Keikat menivat hyvin ja kulkue paattyi Shoppailukadulle. Luvassa oli viela monen monta kertaa festarin tunnusbiisi ja HIENO ja NAYTTAVA ilotulitus! Otimme paatospaikalla paljon kuvia muiden ryhmien kanssa ja saimme kanahampurilaiset illalliseksi. Vegetarianat eivat ensin saaneet mitaan syotavaa, mutta pian asia korjaantui.

Ilotulituksen jalkeen lahdimme bussilla kotihotellille. Bussikuskimme oli nyt kanssamme viimeista kertaa ja kiittelimme ja hyvastelimme hanta perille paastyamme. Tama oli ehdottomasti paras bussikuski, joka meilla on millaan festareilla ollut! Vaikkei yhteista kielta paljoa ollut, niin kommunikointi oli helppoa ja han hymyili, opetteli suomea ja laittoi meille kahvia koko festarin ajan. :) Jos tullaan tanne joskus uudestaan, niin hanen kyydissaan kuljetaan!

Paiva oli kiva ja onnistunut, koska paasimme nyt myos torsaamaan kymmenia ja kymmenia tuhansia kauppoihin. Nyt menemme unten maille ja huomenna onkin vuorossa viimeinen paiva Etela-Koreassa...

Marja ja Laura kiittaa ja kuittaa

Perjantai 8.10.2010 Semifinaalit

2010-10-09T03:44:00.002+03:00

Aamu alkoi taas kerran aamupalalla, jonka jalkeen meilla oli harjoitukset semifinaaleita varten. Bandi oli yon aikana kellottanut esitys kappaleet ja niiden pohjalta paatettiin tehda muutamia muutoksia keikka kokonaisuuteen. Harjoitukset pidettiin hotellin takapihalla olevalla ulkoilmalavalla.

Lounaaksi saimme talla kertaa sampyloita ja kakkua. Soimme pikaisesti, jotta ehtisimme laittautua valmiiksi keikkapaikalle lahtoon. Keikkapaikalle paastyamme oli hirvea kiire, mutta esiintymisjarjestyksen muuttuessa koko ajan kiire havisi. Lopulta esiinnyimme ensimmaisen semifinaalin viimeisena. Keikka pakettiin kuului Ailoole ja Kontra seka Siirtokarjalainen lahtee Uudeltamaalta. Keikan jalkeen meita tultiin yllattaen haastattellemaan televisioon.

Suvin korealainen ystava Gin oli katsomassa esitystamme ja tuli moikkaamaan meita sen jalkeen. Han kulki sitten meidan mukanamme iltaan asti ja auttoi tarvittaessa tulkkaushommissa hyvalla kielipaallaan. Suvi ja Gin tapasivat Brasiliassa CIOFFin nuorten kokouksessa. Kavi ilmi, etta Ginilla ja yhteyshenkilollamme Emililla on yhteisia ystavia. Pienet on piirit, vaikka globaalisti toimitaan. Myos paikallisen CIOFF-jarjeston johtaja kavi moikkaamassa meita.

Seuraavana yllatyksena meita tultiinkin hakemaan ylimaaraiselle keikalle, vaikka alunperin emme saaneet esiintya kilpailun ulkopuolella. Ihana bussikuskimme vei meidat pienemmalle lavalle, jossa esiintyi meidan lisaksi festareihin osallistuvia paikallisia ryhmia. Aanitekniikat hoituivat alle minuutissa toisin kuin paalavalla ja kaikki toimi kuin unelma. Bandilla oli tosi hyva meno ja muutenkin tanssiminen oli kivaa, vaikka aluksi olikin hiukan epaselvaa, mita tanssittaisiin. Paadyimme tanssimaan karjalaisen tanssi sikerman, Priasan katrillin ja Kalenat kannon nokassa. Fiilis oli katossa ja monen mielesta tama oli koko festarin paras keikka.

Sen jalkeen mentiin taas syomaan paikalliseen ravintolaan. Lattialla istuminen ja puvut paalla syominen ei aluksi tuntunut hyvalta idealta, mutta kukaan ei onneksi sotkenut, silla puikoilla syominen alkaa jo luistaa. Lauran kohdalla ruokailu oli taas ongelma, silla simpukkakin on kala.

Taas oli hemmetin kova kiire esiintymaan ja puvutkin piti vaihtaa linja-autossa hirveella tohinalla.Tassa kohtaa luulimme, etta konsertti on jo alkanut. Paalavan pakkarille paastyamme kiire loppui taas esiintymisjarjestyksen muutoksiin ja koko konsertti alkoikin vasta tunnin paasta. Keikka meni hyvin. Tanssimme Wiipurin Rinkelin karjalaiset tanssit ja Sakkijarven polkan. Esityksen jalkeen lahdimme suorin vartaloin hotellille vaihtamaan vaatteet ja hakemaan Suomi-tuliaisia uusille ystaville Garden Partyihin. Kun saavuimme sinne, annoimme hymypoika-patsaan arvoiselle bussikuskillemme lahjan. Jos Pohjois-Korea ei olisi esteena veisimme koko "VIP-limousine" bussin kuskeineen mukanamme Suomeen.

Bileet olivat taas mahtavat. Muutamat maat esittaytyivat ja opettivat omia tanssejaan. Opimme muun muassa latvialaisen kansantanssin ja itavaltalaisen kaljatanssin. Bileet loppuivat kuitenkin lyhyeen ja lahdimme bussille takaisin hotellille. Tama matka ei kuitenkaan ollut ihan tavallinen, silla bussissa soi koko matkan suomalainen kansanmusiikki lahjoittamaltamme levylta. VIP-tyyliin bussissa oli kunnon amyrit ja musiikin mukaan vilkkuvat diskovalot. Matka oli mahtava. Menimme suihkun kautta sankyyn odottamaan aamupalaa.

- Elli, Emmi ja Lassi

Torstai 7.10. - hurjaa menoa huvipuistossa!

2010-10-08T04:47:00.000+03:00

Aamumme alkoi tavalliseen tapaan aikaisin aamulla. Hoho! Soimme maittavan aamupalan ja yhdeksalta suuntasimme Everland Amusement Parkiin silmat ristissa. Kyseinen paikka on siis mielettoman suuri huvipuisto. Bussimatka kesti noin tunnin, jonka jalkeen saavuimme julmetun isolle parkkipaikalle, jossa oli satoja busseja (tai ainakin silta se naytti). Omasta bussista siirryimme huvipuiston bussiin, joka vei meidat paaportille. Meidan lisaksemme busseihin tunki aasialaiseen tapaan miljoona korealaista koululaista, joista lahti paljon aanta. Odottelun jalkeen saatiin rannekkeet ja suunnattiin innokkaina kohti hurjia laitteita.

Huvipuisto oli visuaaliselta ilmeeltaan tajuttoman hieno! Paikka oli kuin satukirjoista, silla lavastukseen ja rakennuksiin oli panostettu todella paljon. Alkuhammastyksen jalkeen aloimme juosta ympari puistoa ja etsia tarpeeksi hurjia laitteita ja sopivan pitkaa jonoa. Oikeastaan hurjimpia laitteita ei tarvinnut etsia, silla ne nakyivat jo kaukaa puiden ylapuolella ja lahestulkoon vuorten korkeudella.

Kaikki kokeilimme Rolling Xtrain-vuoristorataa, joka kulki kovaa ja teki kaksi 360-asteista silmukkaa. Matka oli hurja, mutta nopea, joten paha olo tuli osalle vasta jalkeenpain. Emmi, Marja, bandi ja pojat jonottivat tahan laitteeseen yli tunnin! Sonja, Suvi, Salla ja Asta kuitenkin "pistivat paremmaksi" jonottaessaan Double Rock Spin-laitteeseen, johon odotus kesti noin puolitoista tuntia. Kaikilla meni hermot korealaiseen jonotuskulttuuriin, jossa ohittelu oli sallittua "under some circumstances". Taman johdosta jonoissa oli paljon akaisia suomalaisia, jotka ojensivat hammentyneita korealaislapsia suomen kielella.

Paivan kohokohta oli kuitenkin maailman jyrkin puuvuoristorata, joka kulki parhaimmillaan 104 km tunnissa! Lisaksi rata oli mielettoman korkealla, mika lisasi oman jannistyksensa kokemukseen. Porukka ei varmaan koko 15 vuoden aikana ole ollut niin paniikissa, mutta kaikkien mielesta kokemus oli todella hieno ja ainutkertainen.

Paasimme takaisin hotellille yhdeksan tienoilla, joten olimme olleet koko paivan reissussa. Ilta ei kuitenkaan paattynyt tahan, vaan raahasimme vasyneet jalkamme Country Garden Partyihin, joihin osallistui osa kansainvalisen kilpailun ryhmista. Juhlat alkoivat klo 23, ja heti alkuun kaikki ryhmat kavivat esittaytymassa lavalla. Loppuaika tanssittiin korealaiseen pop- ja teknomusiikkiin ja tutustuttiin muihin ryhmiin. Eniten hengailimme Turkin ja Bulgarian ryhmien kanssa, mutta paikalla olivat myos Kazakstan, Intia ja Israel.

Lopulta paiva oli pulkassa ja rojahdimme ERITTAIN vasyineina ja jalat turvonneina sankyyn. Kaikki nakivat kauniita unia vuoristoradasta ja valmistautuivat henkisesti perjantaiseen semifinaalikoitokseen.

Outi, Salla ja Sonja

6.10. toka paiva, avajaiset!

2010-10-06T19:43:00.000+03:00

Heratessamme aamulla aikaisin klo 6.30 ulkona oli suuri sumu. Aamu alkoi letityksella ja meikkauksella. Sitten mentiin nauttimaan hotellin runsasta ja paivan parasta ja tarkeinta ateriaa, aamupalaa. Pakkasimme mukaan puvut ja kaikki paivan tavarat, koska hotellille ei paastaisi enaa kaymaan kun vasta iltamyohalla.

Ensin oli ohjelmassa Independence Hall, "Itsenaisyys halli", joka oli suuri ja mahtava paikka, nakemisen arvoinen. Paikalla oli Kirjavien lisaksi paljon paikallisia koululaisia, jotka oli kovasti innoissaan huutelemassa "HELLO!" meille kaikille. Ja heita siis oli PALJON. Independence hall oli siis tosi iso Korean historiasta kertova museo/nayttely, jossa oli seitseman hallia ja viela iso piha ja paljon patsaita. Selville saatiin ainakin, etta Korealla on takanaan 5000 vuotta pitka, verinen historia ja etteivat he oikein pida japanilaisista. Aikaa oli meilla kuitenkin rajallinen maara (40min) eli jai osa halleista kaymatta... harmi.

Sitten oli vuorossa Lauran lempihetki paivasta, elikkas lounas! :) Mentiin taas sinne kalan hajuiseen ruokailupaikkaan, mista on jo aiemmin kerrottu, ja tarjolla oli paikalliseen tapaan riisia, vihanneksia tms. ja mukana tietysti myos jokapaivainen bonus-yllatyskortti: merenelavat! Kylla! Siitahan se sitten taas lahti: "No fish!! No seafood! Any fish and she DIES!" Kisu: "Aaaaaah!" (yllattyneena). Ja ruoka takaisin keittioon, uutta poytaan, ja kas: merileva oli piilotettu kananmunan alle! jes! Sitten Merja keittioon valvomaan ruuan kypsennysta, jonka jalkeen kokki toi valvotun ja puhtaan ruuan poytaan ja vihdoin Laura pystyi syomaan sita normaalisti. Aikas episodit taas kerran.

Ruuan jalkeen bussi kuljetti meidat kulkueen lahto tonteille. Vaihdoimme esiintymisvaatteet bussissa ja kavimme myos mielenkiintoisella vessaretkella paikallisessa lukiossa. Hyi helkkari! Vessaolosuhteet olivat sotkuiset ja epamiellyttavat, TODELLA epamiellyttavat. Siita juuri ja juuri selvisimme ja puvut vaihdettuamme alkoi kulkueemme. Muuten, ilma oli kirkastunut aamuisesta sumusta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta tajuttoman kuumasti. Kulkueen lahtoa odotellessamme kuumuus oli pahimmillaan, etta tiukkaa teki. Keikattiin ensin isolla kentalla lyhyesti ja sitten lahti kulkue liikkeelle.

Kulkue olikin luku sinansa: populaa oli paljon, varsinkin koululaisia. Korealaiset tytot kirkuivat kuin rock konsertissa ja hullaantuivat erityisesti Kirjavien pojista ja soittajista. Raisalla oli onneksi suomi-tarroja mukana, joita han jakoi innokkaille "faneille", jotka tulivat piirittamaan Raisa-paran kiljuen minka kerkesivat. Hui! Kulkueessa oli huikeat 9 keikkaa, kaikki 2 minuutin setteja. Joka paikassa oli hurjasti yleisoa ja saatiin ihan riittavasti vilkutella ja katella ihmisia. :) Kulkue paattyi isolle esiintymislavalle, jossa myohemmin oli festarin avajaiset.

Avajaisissa esiinty paljon ryhmia, myos muita kansantanssijoita. Runsaasti hiphoppareita ja balettia sun muuta nahtiin myos. Avajaisissa oli myos kaikkien maiden yhteinen lavaesiintyminen, jossa tanssittiin outoa korealaista festariteemabiisia. Askeleita ei osattu, mutta eivat osanneet muutkaan, ja hauskaa oli. Meilla oli avajaisia seuratessa jo aikas kylma, mutta paastiin onneksi vaihtaan vaatteet valilla. Tahan valiin muuten kiitokset bussikuskille, joka on ollut ihana. Vaikkei han ymmarra sanaakaan englantia saatikka suomea, niin silti tullaan hyvin juttuun.

Lopuksi avajaisissa oli MAHTAVA ilotulitusshow, joka oli ehka hienoin ikina! Sitten kaytiin viela lavalla pyorahtamassa, harjoittelemassa. Aanentoiston kanssa oli ongelmia, mutta Merja pisti asiat jarjestykseen ja lopulta aanetkin kuuluivat tanssijoille.

Harkkojen jalkeen bussi suuntasi kohtin hotellia. Tunnelma oli jo melkos levoton, paiva oli sen verran pitka, etta vasymys alkoi jo nakya. Siis iltapalan ja toiset blogin kautta unten maille!

Anyon haseyo!

Hieman hepulissa, Marja ja Laura

Festarit kaynnistyy 5.10 !

2010-10-05T16:59:00.001+03:00

Anyong Haseyo!

Aamu alkoi iloisella yllatyksella, silla hotelliaamiainen ei sisaltanyt pelkkaa riisia ja kasviksia. Poydasta loytyi kaikkea mita olimme toivoneetkin: LEIPAA, puuroa, muroja, jugurttia, kasviksia ja tuhdisti lamminta syotavaa! Paivan ohjelma oli jaanyt illalla epaselvaksi ja jouduimme ryntaamaan heti syotyamme huoneisiin kiskomaan pukuja paalle. Kommunikaatio-ongelmat oppaamme "Kisun" kanssa jatkuivat pitkin paivaa.

Aamupalan jalkeen matkamme suuntasi kohti avajaisseremonian harjoituksia. Festarialue on iso ja nayttava, ja saimme siella nahda vihdoinkin myos muita ryhmia. Koko aamupaivan vietimme seuraten muiden ryhmien harjoittelua. Emme olleet saanet mitaan tietoa paivan aikataulusta ja odottelimme puvut paalla auringon paisteessa "hiukan turhautuneina" monta tuntia. Nautimme myos lounaan samaisessa paikassa
( Hampurilaisia NAMNAM )

Jossakin vaiheessa huomasimme, etta lahes kaikki ryhmat olivat poistuneet alueelta, mutta Kisu ei ollut vielakaan antanut meille ohjeita. Kun aloimme oma-aloitteisesti tehda lahtoa, Kisu yllattaen ilmoitti, etta meilla olisi mahdollisuus sittenkin harjoitella. Stagelle paastyamme han tulikin sanomaan, etta olemme pahasti myohassa pormestarin avajaisseremoniasta! Lahdimme liikkeelle suomalaisella kiireella ja ehdimme kuin ehdimmekin Cheonanin kaupungintalolle ajoissa.

Seremoniassa kukin ryhma kavi esittaytymassa lavalla ja lahjomassa pormestarin. Samalla naimme kilpailun tuomariston. Korealaiset tanssiryhmat tekivat meihin vaikutuksen.Tilaisuuden jalkeen otimme pihalle valokuvia toisten ryhmien kanssa. Sitten hyppasimme takaisin bussiin ja lahdimme hotellille vaatteiden vaihtoon. Bussissa tapahtui ihme, kun saimme vihdoinkin lammitettya valejamme oppaaseemme. Han ymmarsi, ettemme ole vihaisia hanelle, vaan tyytymattomia festarin jarjestelyihin ja tiedonkulkuun. Kisu innostui opettelemaan meidan nimiamme ja on nyt ollut reippaampi ja puheliaampi seurassamme.

Hotellilla kaynnin jalkeen lahdimme Pormestarin Puutarha Bileisiin. Bileet jarjestettiin koko porukalle illallisen ja pienen ohjelman merkeissa. Saimme kuulla korealaista kansanmusiikkia ja pormestari piti jalleen tervettuliaispuheen. Ruokailu jarjestettiin buffet-tyyliin ja Merja ja Laura olivat ensimmaisina karkkymassa Lauralle varmasti puhdasta ja kalatonta ruokaa. Kaikki nauttivat ateriastaan hyvin mielin ja pois lahdettiin mahat pullollaan.

Ahkysta huolimatta reippaat tuhdit Kirjavat lahtivat viela hotellille tanhuumaan seuraavan paivan paraatin tansseja Trio NoPanicin kanssa. Treenien jalkeen alkoi vimmattu blogipaivitys ja tassa sita nyt ollaan :)

Taman paivan teille tarjoili Asta ja Suvi

04.10.2010 maanantai, siirtymapaiva Cheonaniin.

2010-10-05T16:57:00.001+03:00

Heratys tapahtui maanantaina 7.30. Pojat nukkuivat hyvin koko yon, tosin puolen kuuden aikaan tyttojen huoneessa oli hieman hassakkaa. Emmi oli napparasti ajatellut lahtea kaytavaan vessaan, ettei herattaisi muita. Tietenkin kaikki herasivat siihen ja luulivat Emmin saaneen shokin. Suvi ampaisi liikkeelle huutaen "Emmi on iha sekasi" ja juoksi Emmin peraan merjan seuratessa perasta. Outi oli etsinyt piikin silla valin ja valmistautui pistamaan. No kaikki paattyi hyvin, kun Merja loyti Emmin vessasta kaikessa rauhassa...

Koska majoituspaikassamme Youth Hostellilla ei ollut hyvaa aamupalaa (riisia ja kasviksia), niin lahdimme etsimaan aamupalapaikkaa hostellin lahistolta. Hetken harhailtuamme menimme johonkin hotelliin, mihin suurin osa tytoista ja Leksa jai. Suvi, Salla ja loput pojat lahtivat etsimaan muuta ruokaa. Loysimmekin kivan pikkupaikan, jossa soimme taytetyt voileivat, yogurtit seka kahvit. Aamujumppa jyrkkaa ylamakea hostellille odottelemaan linja-autoa. Linja-auton tultua Rupesimme Itavaltalaisten kanssa tuumailemaan kuinka mahdumme kaikki sisaan bussiin koska bussikuskilla oli jo omia tavaroitaan ruumassa todella paljon.
Lopulta onnistuimme ahtautumaan sisaan vaikka monta laukkua oli koytetty turvavoihin kaytavalle seka joitakin laukkuja oli penkeilla.

Matkalla koimme korealaisen insinooritaidon ihmeen. Suurin osa nakemistamme taloista oli yhteen muottiin rakennettuja kerrostaloja, jotka oli erittain pienelle alueelle rakenettuna toisiinsa kiinni. Talot olivat numeroitu suurilla numeroilla joista paattelimme, etta ne ovat opiskelija-asuntoloita.
Paastyamme Cheonaniin jaimme syomaan Korealaiseen ravintolaan, tosin kalaruokien ja voimakkaan kalanhajun takia Laura vietiin toiseen ravintolaan syomaan, jonne meni lopulta myos vegetaristimme (koska ravintolassa oli tarjolla vain liharuokia. Aluksi oli jannaa syoda istualtaan tyyny pyllyn alla elokuvien tyyliin.
Ruoka aluksi oli vahan epamaaraisen nakoista, mutta hieman totutellen ruoka osoittautui aivan loistavaksi, ainakin jatkien mielesta. Jussi ja kitaristimme Ilkka huomasivat polviensa jaykkyyden, koska risti-istunta (elokuvien tyyliin) osoittautui mahdottomaksi. No voi sita jalat suorana tai polvillaankin syoda.
Kaiken kaikkiaan puikoilla syominen alkoi sujua koko porukalta Reissumies-mainoksen tyyliin: "No, oliko sulla nalka vai ei?" Olihan haarukoita tarjolla, mutta ne olivat heikoille, hehheeeee.

No, lopulta paasimme hotellille pudotettuamme Itavaltalaiset omalle hotellilleen. Rakennus oli hieno ja tyylikas kaikista huono hotelli-manauksistamme huolimatta. Ennen huoneisiin paasya oli edessa hurja vaanto. Ensiksi Mukanamme Soulista tullut mitaan puhumaton tytto osoittautui oppaaksemme eika han oikein osannut englantia. Tytto, jota aloimme kutsua "Kisuksi", ei ollut hommiensa tasalla ja hanesta naki etta han on ensikertaa oppaana. Han koko ajan toisteli etta toimimattomat asiat olisivat hanen vikansa vaikka Merja vakuutteli ettei asia ole nain (sehan oli jarjestajien ja Kisun esimiesten moka). Aasialaisen kasvojen menetyksen mukaan vahan pelkasimme etta seuraavana paivana joku on hypannyt alas parvekkeelta. Olimme laittaneet sahkopostia ennen matkaa jarjestajille, etta tarvitsemme kahden hengen huoneet. Eihan niita ollut, vaan oli 3-5 hengen huoneet. Kovan ja pitkan vaannon viittoma/elekieli/englannin avulla merja sai meille vaatimamme huoneet. Emme kuitenkaan paasseet kahden hengen huoneisiin, vaan huoneet olivat kahden makuuhuoneen asuntoja. Pariskunnat saivat omat huoneet, ja pojat ( Pietu ja Jussi) majoittuivat pariskunta Anttila/Pyysing (tai Pyysing-Anttila, ihan mite haluaa) kanssa.
Huoneiden makuutiloissa ei ollut kuin yksi sanky kun piti olla kaksi. Pietu sai oman sangyn ja muut nukkuivat korealaiseen tyyliin monta paksua peittoa patjoinaan. Kuulemma ne toimivat ja Jussi testasi sohvaa joka tosin ei osoittautunut hyvaksi vaihtoehdoksi.

Illalla pidimme harjoitukset hotellin kaytavalla vaikka se ei kuulemma ollut sallittua. Eipa kukaan muu sitten harjoitellutkaan meidan jalkeen. Siirryimmekin hotellin kokoustiloihin reenaamaan. Merjan ollessa tyytyvainen suoritukseemme, lopetimme hieman vasyneina ja todella hikisina. Totesimme etta Trio NoPanic! toimii aivan loistavasti ja he ovat loistavasti sovittaneet kappaleet.
Reenien jalkeen viela soimme jotain mita kukakin oli ostanut. Pietun ja Jussin nuudelit olivat kylla todella mahtavaa ruokaa takalaisen maustemeinigin takia (ei siis voi edes verrata Suomessa myytyihin) ja muut soivat kai patonkia tai jotain, hah.

Illallisen jalkeen kukin vetaytyi keraamaan voimia seuraavan paivan koitokseen, joka sitten osoittaui todellakin KOITOKSEKSI..... jatkuu ensi numerossa.

Ja taman ruuneperin tuotoksen tarjoili Pietu ja Jussi

Soul-paiva 3.10.

2010-10-05T16:04:00.000+03:00

Virallinen ensimmainen Korea paivamme alkoi muutaman tunnin koiranunien jalkeen. Lentokone laskeutui paikallista aikaa klo 8.20 (Suomen aikaa 02.20!). Kaikkien matkalaukut saapuivat perille ja niita menimme hakemaan metrolla! Oppaamme (talle paivalle) ja bandimme olivat meita vastassa ja heti ulos paastyamme aloitimme matkan kohti Soulia ja kiertoajelua. Ensimmaiseksi suuntasimme Royal Palaceen, jossa naimme perinteista aasialaista arkkitehtuuria.

Royal Palacen jalkeen lahdimme kavelykadulle, jota pitkin kavelimme hetken aikaa ja totuttelimme ihmispaljouteen. Kavelykadulta paadyimme perinteiseen korealaiseen ravintolaan syomaan lounasta. Ruokailu oli totutusta hyvin poikkeava. Poydassa oli useita pienia kippoja, joista otettiin omalle lautaselle pienia maaria, syominen tapahtui tietenkin PUIKOILLA! Tutustuimme jo heti ensimmaisella aterialla perinteiseen ruokalajiin, kimchiin, joka valmistetaan kaalista, chilista, anjoviksesta ja valkosipulista. Syomisen jalkeen paasimme ensi kertaa hieman shoppailemaan, samaisella kavelykadulle, jolle tulimme viela myohemmin uudestaan ja olimme jatkuvasta ihmisvilinasta paat pyoralla.

Sitten lahdimme hostellillemme majoittumaan ja hieman siisteytymaan ennen kuin lahdimme Soul-Towerille.

Towerissa otimme paljon valokuvia ja katselimme alapuolella levittyvaa kaupunkia.

Kun laskeuduimme alas tornista, ostimme Kirjaville oman lukon, jonka kiinnitimme aitaan, jossa oli muitakin "rakkauslukkoja". Halusimme laittaa Kirjaville oman lukon symboloimaan ikuista ystavyyttamme.

Puu, johon ostimme lukon

Towerin jalkeen lahdimme paivalliselle, syomaan jalleen perinteista korealaista ruokaa. Ruoka valmistettiin poydassa, porisevassa padassa. Taman jalkeen lahdimme hostellille ja kavimmekin nukkumaan jo yhdeksalta, koska kaikkia vaivasi hieman jet lag.

Poriseva pata

Tasta paivasta teille kertoi Outi ja Salla

Alkutaival Etela-Koreaan!

2010-10-05T15:38:00.003+03:00

Lauantaina 2.10.2010 aamupaivasta alkoi matkamme kohti Soulia ja Etela-Koreaa. Bussi starttasi Lappeenrannan matkakeskukselta kuitenkin 20 minuuttia suunniteltua myohemmin erinaisten vaikeuksien vuoksi. Koko porukka oli erittain innoissaan matkan alkamisesta, mutta olo oli kuitenkin hieman epatodellinen - ollaanko myo nyt tosissaan matkalla sinne Koreaan?

Bussimatka taittui iloisesti ja kerrankin virkeasti, kun ei tarvinnut herata keskella yota. Pukarossa pidimme ensimmaisen pakollisen RUOKAtauon, ja nautimme noutopoydan antimista. Suomen ruokaa saataisiinkin vasta reilun viikon paasta!

Muutaman tunnin matkustamisen jalkeen saavuimme viimein Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa tapasimme ulkopaikkakuntalaiset vahvistuksemme. Helsinki-Tampere-Jyvaskyla-jengi oli nukkunut yonsa osittain huonosti: Emmi oli saanut kunnon younet, Marja pyori sangyssa koko yon ja Suvi puolestaan kirjoi essuaan ja pakkasi lahes koko yon. Saavuttuaan Helsinkiin ulkkikset aloittivat apteekkikierroksella, jonka jalkeen soivat hyvaa makaronilaatikkoa Emmilla. Matka lentokentalle kuitenkin keskeytyi lievan reseptipaniikin takia, mutta uuden apteekkivisiitin jalkeen kolmikko suuntasi tapaamaan meita muita kentalle.

Saavuttuamme lentoasemalle alkoi kasimatkatavaroiden punnitsemisruljanssi ja tuliaislahjojen pakkaaminen matkalaukkuihin. Alkusahlayksen jalkeen suuntasimme turvatarkastukseen ja pian loysimme itsemme istumasta lentokoneesta. Lentomatkalla saimme paivallisen ja aamupalan, ja muu aika meni nukkuessa tai elokuvia katsoessa. Etenkin Sonja oli innoissaan elokuvista!

Yllattavan nopeasti saavuimme Incheon International lentokentalle, ja odotimme vasyneina, mutta innokkaina tulevaa...

Matkablogin teille avasi Sonja ja Leo!

Kirjavat lähtee Etelä-Koreaan!

2010-09-29T21:06:00.000+03:00

Kirjavat matkustaa lauantaina 2.10. Etelä-Koreaan edustamaan Suomea kansainväliselle Cheonan Heungtaryeong -tanssifestivaalille. Matkaan mukaan Kirjavat saa kolme taitavaa muusikkoa. Festivaali järjestetään 5.-10.10.2010 Cheonanin kaupungissa noin 50 km Soulista etelään, ja tapahtumaan osallistuu yhteensä 23 kansainvälistä ryhmää, sekä noin 50 eteläkorealaista ryhmää. Festivaaliin kuuluu konserttien ja kulkueiden lisäksi tanssikilpailu, johon myös Kirjavat osallistuu.

Kirjavat sai kutsun festivaaleille jo syksylle 2009, mutta sen vuoden tapahtuma jouduttiin perumaan Etelä-Koreassa vakavaksi yltyneen sikainfluenssaepidemian takia. Ryhmä on tästä syystä odottanut matkaa kauan, ja odotukset ovat korkealla! Päivitämme kuulumisia blogiin aina mahdollisuuksien mukaan.

Tapahtuman internet-sivut voit käydä katsomassa täältä!

Kirjavien 15-vuotis juhlakonsertti onnistui yli odotusten!

2010-09-28T18:43:00.003+03:00

Toukokuun 15-vuotis juhlakonsertti oli loppuunmyyty viimeistä paikkaa myöten. Kirjavat tanssi keikat suurella sydämellä ja mahtava live-bändi nostatti tunnelman kattoon! Konsertissa nähtiin laaja kattaus Kirjavien uusimmista koreografioista aina ryhmän ensimmäisiin suosikkitansseihin, joita esittivät lapsiryhmät Kimara ja Kimurantti.

Kirjaville konsertti oli tanssin lisäksi paluu omiin muistoihin, sillä juonnoissa kerroimme kuvin ja tarinoin muistoja Kirjava-matkan varrelta. Konsertin toteuttaminen oli pitkä ja haastava prosessi, jonka tuloksesta olemme ylpeitä! Kirjavat tahtoo kiittää kaikkia konsertin valmistamisessa auttaneita, ja tietysti mahtavan tunnelman luonutta yleisöä! Lisäämme konsertin kuvia sivuillemme syksyn mittaan.

15-vuotis juhlakonsertti loppuunmyyty!

2010-05-29T13:23:00.003+03:00

Konsertin suuri suosio on yllättänyt meidät, ja kaikki liput ovat loppuunmyytyjä! Lippuvarauksista jääneitä peruutuspaikkoja voi tulla kyselemään puolta tuntia ennen näytöstä ovelta.

Kirjavien 15v. juhlakonsertti toukokuussa!

2010-05-03T22:31:00.002+03:00

Tervetuloa juhlistamaan Kansantanssiryhmä Kirjavien 15-vuotista taivalta Taidekoulu Estradille 30.5.2010 klo 16 alkaen!

Konsertti vie katsojat matkalle ryhmän historiaan, ja näyttää, kuinka pienistä Kirjavista on kasvanut vuosien varrella parikymppisiä tanssijoita ja kansantanssin parissa toimijoita.

Kirjavat on saanut huomata, että unelmat voivat toteutua kovan työn kautta. Ryhmän ohjaajana on alusta asti toiminut Merja Skyttä, ja ryhmä on myös tehnyt hedelmällistä yhteistyötä kansantanssinopettaja ja koreografi Eevi Miettisen kanssa.

Vuonna 1995 syksyllä alkaneesta tavoitteellisesta ja pitkäjänteisestä toiminnasta on tullut iso osa Kirjavien elämää. Suurin osa tanssijoista onkin ollut mukana alusta asti. Pitkästä historiasta huolimatta katse on yhä eteenpäin kohti tulevaisuutta.

Liput 10/8 €

Konsertissa on 20 minuutin väliaika.

Varaa lippusi etukäteen sähköpostilla (kirjavat(at)gmail.com) tai ryhmän jäsenten kautta. Varatut liput on lunastettava konserttipäivänä 30.5. klo 14-15 välisenä aikana. Lunastamattomat liput menevät myyntiin puoli tuntia ennen konsertin alkamista.

Rajan Nuoret on Vuoden 2010 Nuorisoseura

2010-04-15T23:35:00.002+03:00

Suomen Nuorisoseurojen Liitto on valinnut Vuoden Nuorisoseuraksi 2010 Rajan Nuoret Lappeenrannasta.

Rajan Nuoret edustaa liiton mielestä esimerkillisellä tavalla nuorisoseuratoiminnan arvoja: osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta. Se kuplii tekemisen riemua ja ilo yhdessä tekemisestä myös näkyy ja kuuluu kauas. Seura pitää yllä muun muassa 11 lasten ja nuorten kansantanssiryhmää, jotka ovat menestyneet hyvin valtakunnallisissa luokitteluissa ja esiintyneet ahkerasti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikki ryhmien 10 ohjaajaa ovat nuorisoseuran omia kasvatteja ja ryhmien jäsenet ovat oman harrastuksensa lisäksi aktiivisia talkoolaisia omissa ja maakunnallisissa nuorisoseuratapahtumissa.

Juttu luettavissa myös täällä.

8. paiva reisussa, 7. paiva Perussa, 2. festari paiva!

2010-01-23T16:54:00.004+02:00

Perjantai alkoi mukavasti shoppailureissulla. Toiminta oli taas nopeaa ja tehokasta, kirjavien tyyliin. Reissulta palattiinkin monet kassit pullollaan. Nyt alkaa kaikki tuliaiset olla jo kasassa!

Lounaan jalkeen olikin sitten taas vuorossa pukujen paalle laitto. Talla kertaa kaikki ryhmat eivat lahteneet matkaan mukaan vaan esiintymiseen osallistui vain muutamia maita. Esiintyminen oli melkein kaupungin toisella laidalla, joten matka sinne oli pitka. Suurin osa tytoista saikin lettinsa vasta linja-autossa. Bussi huristi lapi suurien slummialueiden, jotka saivat kaikki meista vakavoitumaan melko tehokkaasti. Mirafloresissa vietetyn paivan jalkeen ero rikkaiden ja koyhien valilla korostui.

Keikkapaikkana toimi talla kertaa suuri amfiteatteri. Yleisona meilla oli melko paljon lapsia, silla teatteri sijaitsi paikalisessa leikki- tai huvipuistossa. Emme ole aivan varmoja kumpi oli kyseessa. Keikka meni mukavasti ja muutkin esiintyvat ryhmat tanssivat taitavasti. Esiintymisen paatyttya meilla olikin sitten melkoisen kova kiire, mutta jaimme hetkeksi ottamaan kuvia lavan eteen ja siitahan yleisokin innostui. Tuntui melkoisen julkkikselta kavella takaisin busseille, kun ihmiset tulivat vilkuttelemaan ja halailemaan. Tasta jouhtuen lyhyt matka kesti melko kauan.

Kun saavuimme pitkahkon bussimatkan jalkeen seuraavan keikkapaikkaan oli konsertti jo alkanut. Nyt oli vuorossa suuri urheiluhalli. Nostatus oli aikamoista juoksemista, koska lava oli niin suuri. Kuitenkin keikka meni loistavasti ja tunnelma oli katossa. Lavalta poistuessamme oli meita vastassa monet muut ryhmat, jotka taputtivat meille. Kun menimme sitten hetkeksi ulos haukkaamaan happea oli meita vastassa kaksi innokasta sotapoikaa, jotka halusivat meilta nimikirjoitukset ja myohemmin useamman valokuvan!

Takaisin pain tultiin meksikolaisten kanssa. He ovat todella mukavia ja Salla on jo kovaa vauhtia lahdossa Meksikoon. Hotellilla soimme taas illallisen, jonka jalkeen pomppimme vasahtaneina nukkumaan.

6. paiva, festivaalin ensimmainen paiva

2010-01-23T06:37:00.004+02:00

Festivaalit alkoivat varikkaan ja riehakkaan kulkueen merkeissa. Kulkue paattyi kaupungin vastaanotolle, jossa heitimme ensimmaisen keikkamme festivaaleilla. Vastaanotolla naimme myos muiden ryhmien esityksia ja paasimme festivaalitunnelmaan. Kulkueen loputtua lounastimme ja sen jalkeen vaihdoimme paalle fereesin. Illalla olivat vuorossa avajaiset, jossa esiinnyimme hyvin suurella lavalla, ulkoilmateatterissa. Yleisoa oli runsaasti, joukossa myos Suomen suurlahettilaan vaimo seka iloksemme muutamia muitakin suomalaisia. Saimme kutsun suurlahetystoon maanantaiksi, mista olimme erittain iloisesti yllattyneita. Avajaisissa ehdimme katsoa myos muiden maiden esitykset. Kaikki osallistuvat ryhmat ovat erittain taitavia ja esitykset ovat olleet hyvin erilaisia ja upeita. Oma esityksemmekin meni erittain hyvin ja saimme kehuja myos suomalaisilta. Avajaiset loppuivat myohaan ja linja-auto matka sujui nuokkuen. Hotellilla soimme viela illallisen ja taman jalkeen menimme suorin tein nukkumaan.

Viides paiva Perussa, kuudes reissussa!

2010-01-21T05:22:00.004+02:00

Tanaan herasimme klo 7.00 Merjan suloiseen koputukseen. Ennakoimme hieman aamupalalle menoa, silla halusimme varmistaa ruuan riittavyyden ja nopean saatavuuden. Suunnitelmamme onnistui taydellisesti, ja saimme aterioida lahes koko aamiaisen suomalaisen rauhallisissa merkeissa.

Yhdeksan jalkeen hyppasimme bussiin, ja pienien parkkeerausongelmien jalkeen saavuimme paikalliseen elaintarhaan. Ulkona oli todella kuuma, silla AURINKO PAISTOI TAYDELTA TERALTA, ensimmaista kertaa reissun aikana! Osa tytoista osti itselleen hienot levealieriset aurinkohatut, osa taas aurinkovarjon suojaamaan paahteelta.

Paikallinen zoo osoittautui vehreaksi alueeksi, jossa kasvillisuus kukoisti ja elaimet nokottivat pienissa hakeissaan. Jussi innostui keskustelemaan elainten oikeuksista nahtyaan jattikondorikotkan hakin ja jatkoi paatoksellista pohdintaansa puumien kohdalla - tosin aivan oikeutetusti.

Naimme vihdoinkin laamoja ja alpakoita, joita tanne tultiinkin katselemaan. Sonja katseli alpakoita keritsemisprosessi mielessaan, Marja sen sijaan pohti erilaisien kasvien siementen kuljetusmahdollisuutta Suomeen hortonomin ura mielessaan. Elaintarhassa oli myos muutama museo, joista yhdessa oli nahtavilla inkahauta. Lisaksi tarhan alueella oli useita kivikasoja (inkaraunioita). Iloksemme paasimme myos vierailemaan Machu Picchulla, vaikka talla kertaa sinne mentiinkin veneella.

Kaikenkaikkiaan vierailu oli mukava, mutta jos olisimme saaneet kiertaa tarhan omalla napakalla Kirjava-tahdillamme olisimme myos nahneet ne pari aluetta, jotka muiden ryhmien hidastelun takia jaivat nakematta.

Saavuttuamme hotellille nautimme pikaisen lounaan, jonka jalkeen alkoi mieleton suihkinta meikkien ja pukujen kanssa. Lounaan loputtua Merja keskusteli myos Perun Suomen suurlahettilaan, Pekka Orpanan kanssa. Tyokiireiden takia han ei ehdi nakemaan esiintymisiamme, mutta lahetti lampimat terveiset koko ryhmalle ja toivoi meidan viihtyvan Perussa. Olipa hienoa saada puhelu nain korkealta taholta!

Kaksi tv-kanavaa tulivat tekemaan juttua festivaalin ryhmista, minka takia esiinnyimme pariin otteeseen 30 sekunnin ajan. Osaa meista myos haasteltiin, ja Petrus paasi opettamaan haastattelijattarelle kantapolkkaa. Tunnelma alakerran lehdistotilassa oli hikinen ja hyvin etela-amerikkalainen.

Haastattelujen jalkeen siirryimme hetkeksi Magic Fountainseille, eli puistoon, joka oli taynna suihkulahteita. Seurasimme pitkaan suihkulahdenaytosta, johon oli yhdistetty musiikkia, varivaloja, valokuvia ja lasereita. Hienolta naytti! Kuljimme myos vesitunnelin lapi ja katselimme lasten leikkeja vesisuihkujen keskella.

Tanaan on ollut pitka paiva ja olemme piakkoin kaymassa nukkumaan. Huomenna alkaa itse festivaali, eli todellinen koitos on vasta edessa. Muut ryhmatkin ovat jo saapuneet, ja hotelli on muuttunut rauhan tyyssijasta kielten ja kulttuurien sekamelskaksi. Pidetaan lippu korkealla, onhan meilla isoin lippu!

neljas paiva

2010-01-20T02:36:00.007+02:00

Hellurei ja hola!
Herattiin kahdeksaksi aamupalalle, jossa yllatykseksemme oli muitakin hotellin vieraita! Tasta johtuen juustoja, leipia ja kahvia saatiin hieman odotella... Kuitenkin saimme mahat tayteen.

Sitten mielenkiintoinen osuus paivassa. Lahdimme hotellilta kohti kansallismmuseota - paikallisilla takseilla! Paikalliset taksit olivat hyvin mielenkiintoinen kokemus. Liikennesaannot taalla ovat vain suuntaa antavia, kaduilla kaupataan kaikkea sanomalehdista kumisiin maapalloihin auton seistessa risteyksessa. Paikallisilla ei ole tapana kayttaa vilkkua, vaan kaistan vaihdosta ilmoitetaan heiluttamalla katta ulkona ikkunasta. Koko jannittava taksimatka maksoi meille vain 10 sol per auto (2,5e).

Kansallismuseossa naimme erilaisia patsaita, ruukkuja ja tauluja 2600 eKr-2000 jKr. Oli hienoa. Vai oliko? Hehheh... Oppaamme "Sirkka" oli mukanamme, ja kertoi meille eri kulttuureista ja museon nayttelyista (on opiskellut historiaa). Sitten taksilla takaisin hotellille (huh!)

Ruuan jalkeen mentiin bussilla Mirafloresiin. Se on kaunis ja hyvaosainen alue Limassa. Ensin kaytiin paikallisella rannalla, joka ei ollut yhta turvallinen, kuin Asia beach. Aallotkin olivat pienemmat. Osa kavi nopeasti uimassa ja sitten matka jatkui. Menimme ensin katsomaan Mirafloresin boheemia puolta. Alue oli kaunista ja maisemat huikeita! Seuraavaksi siirryimme ostoskeskukseen, joka oli meren aarella. Kaupat siella olivat fiineja. Nyt olemme nahneet erilaisen, fiinimman puolen Limasta. Ostoskeskuksesta suurin osa lahti kumminkin tyhjin kasin pois. Bussimatka takaisin sujui mukavasti laulaen. Aurinko paistoi vihdoin ja jokaisen mieli oli aurinkoisempi!

3. paiva poikien silmin.

2010-01-19T04:42:00.005+02:00

Tyttojen aamu alkoi 04.45 letityksella ja meikkaamisella. Pojat herailivat myohemmin (lassi ja pietu myohassa).

Hataisen aamupalan jalkeen riensimme kulkueeseen joka oli ilmoitettu kestavan koko aamupaivan. Noh.... Kulkue alkoi n. klo 07.00 ja oli ohi 07.40. Etta nain.... Kulkueeseen osallistui kaupungin tyontekijoita ja naimme myos kauniita sairaanhoitajia ja kaupungin pormestarin. Kulkue oli mukava. Kaikki katsojat vilkuttivat ja saimme nauttia huomiosta.

Aamupaivalevon jalkeen aloitimme (tytot aloittivat) villin shhhhoppailun, poikien kielella kaupoissa kiertelyn. Yleisimmat ostokset olivat matkamuisto-tyyppista kraasaa ja kirjavia perulaisia kasseja. pojat+marja+oppaamme Sylvi kavivat kivoilla paivakahveilla ja leivilla.

Shhhopppailun jalkeen oli vuorossa tutusti hyva ja maittava lounas ja pieni paivalepi. Ruoka ei taaskaan ollut kaikkien mieleen, silla ruokavaliot eivat olleet henkilokunnan tiedossa. Poikia ei haitannut, pojat soivat ja olivat kyllaisia. Lounaan jalkeen lahdettiin jalleen kiertelemaan kauppoja. kiertely jai tosin hyvin lyhyeksi ja nopeaksi. Kavimme kivassa kahvilassa porukalla ja soimme kakkua, joimme kahvia seka paikallista drinkkia nimelta pisco sour. erittain maukas ja hapan. Eras pojista joi olutta laakitykseen.
Illan hamartyessa oli aika poistua kaduilta koska porukkaa alkoi olla kadulla niin paljon.

Jos Perussa haluaa perustaa hammaslaakarin vastaanoton, sen kuin kay kaupasta ostamassa tuolin ja valineet ja pistaa puodin pystyyn. Helppoa.

Paiva oli pitka mutta helppo. Maittavan illallisen jalkeen iltatoimille ja keraamaan voimia uuteen paivaan.

Terveisin Pojat.

2. paiva

2010-01-18T15:55:00.004+02:00

Aamulla lahdimme Asia-beachille, Tyynenvaltameren rannalle. Puolentoista tunnin ajomatkan jalkeen menimme ensin Asia-bulevardille ja sen jalkeen kilometrien pituiselle rannalle. Meri ja erityisesti aallot olivat valtavia ja heittaydyimme niiden sekaan riemusta kiljuen. Nautimme rantatunnelmasta simpukoita keraillen ja paikallista Inka Kolaa juoden. Rannalla heratimme huomiota valkoihoisuutemme takia. Paluumatkalla alkoi yhden jos toisenkin iho kuumottaa ja hotellille saavuttuamme olimme kaikki aivan palaneita. Aurinko ei edes ollut juuri nayttaytynyt paivan aikana! Illallinen syotiin valjissa vaatteissa, nahat rasvattuina.

Bussimatkan aikana saimme nahda hyvin eriarvoista Perua. Hienostoalueet vaihtuivat vuorenrinteilla kyhjottaviin slummeihin, ihmiset hienoissa maastureissa kodittomiin. Samoin luonto vaihteli karusta vehreaan.

Illalla kavimme ajoissa nukkumaan, koska heratys oli jo klo. 04.45, jotta ehtisimme kaupungin paraatiin.

Ensimmainen paiva Perussa!

2010-01-17T04:18:00.003+02:00

Matkamme alkoi aikaisin perjantaiaamuna klo 01.00 Lappeenrannan matkakeskukselta. Bussissa nuokutun matkan jalkeen saavuimme Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta lensimme Amsterdamiin puolen seitseman aamulennolla. Amsterdamista matkamme jatkui KLM:n koneella kohti Limaa. Kolmentoista tunnin lentomatka sujui leppoisasti elokuvia katsellen, Pyhajarven kansallispuvun essuja kirjoen ja espanjan kielta opetellen.

Perille saavuimme paikallista aikaa iltakuuden maissa. Matkalaukkujen saapuminen jannitti viimeiseen saakka, mutta onneksi jokainen sai omansa! Turvatarkastukset sujuivat maahantulokortteja vilautellessa. Meita olivat odottamassa ystavallinen oppaamme Silvia ja tapahtuman johtaja Gustavo Mendoza. Hyppasimme bussiin ja saimme heti tutustua paikalliseen liikennekulttuuriin, jota ei voi sanoin kuvailla... Matkalaukkumme sen sijaan kulkivat kuorma-auton lavalla.

Hotellille saavuimme illalla puoli yhdeksan aikaan (Suomen aikaa klo 03.30) ja yllatykseksemme meita oli poliisisaattue odottamassa hotellin pihalla. Illallisen jalkeen kavimme nukkumaan noin 42 tunnin valvomisen jalkeen!

Maittavan aamupalan jalkeen lahdimme tutustumaan Liman historialliseen keskustaan. Ensimmainen etappimme oli Plaza de San Martin, jonka ymparilta loytyi mm. 1920-luvulla rakennettu luksushotelli Bolivar ja teatteri Colon. Sielta siirryimme Liman Main Squarelle, jossa saimme esimakua tulevasta festivaalista. Muutaman nayttelyn jalkeen paasimme tutustumaan San Franciscon katedraaliin ja sen alla sijaitseviin katakombeihin. Luiden maara kirkon alla oli vaikuttava! Harmiksemme siella ei saanut valokuvata, silla kierros oli upea.

Illalla lahdimme oppaiden kanssa kaymaan kaupassa. Kaduilla heratimme huomiota liiankin kanssa, emmeka ole tottuneet sellaiseen. Meita on ohjeistettu olemaan varuillamme tietyilla alueilla, emmeka saa liikkua ulkona yksin, varsinkaan iltaisin! Jo tanaan paivalla paluumatkalla hotelliin saimme kannoillemme kolme nuorta huppariheppua, jotka selvasti yrittivat seurata meita ja selvittaa missa majoitumme. Onneksi oppaamme huomasivat tilanteen, ja pienella harhautuksella saimme hemmot karistettua perastamme.

Tamaniltainen kauppareissu heratti meidat huomaamaan, miten erilaisessa kulttuurissa olemme vieraina. Itsesta ja rahoista on pidettava koko ajan todella hyvaa huolta. Hotellin ovella on ymparivuorokautinen poliisivartiointi, ja sen lisaksi mukanamme kulkee vahintaan kaksi paikallista opasta, joten meista huolehditaan hyvin.

Nain on ensimmainen paiva Limassa pulkassa! Nyt hyvin mielin nukkumaan, ja huomenaamuna starttaamme kahdeksalta kohti Asia Beachia! Tanaan ilma on ollut lammin (+25C), mutta pilvinen, kostea ja hiostava. Toivotaan huomiselle aurinkoista saata!

Kirjavat lähtee Peruun!

2010-01-12T20:36:00.004+02:00

Etelä-Korean festivaalin siirtyessä vuodella eteenpäin Kirjavat sai kutsun Peruun IIV International Encounter of Folklore "City of Lima 2010" kansantanssifestivaalille. Festivaali järjestetään seitsemättä kertaa Liman kaupungin perustamisvuosijuhlan yhteydessä. Matkakuume alkaa nousta koko ryhmällä, sillä matka on jo 15.1.-27.1.2010! Pyrimme päivittämään blogiin kuulumisia jo matkan aikana.

Tervetuloa konserttiin!

2009-12-27T18:09:00.005+02:00

Kansantanssiryhmä Kirjavat kutsuu Teidät nauttimaan 15 vuoden tanssikokemuksen tuotoksista. Paranee vanhetessaan-konsertti käynnistää samalla juhlavuoden - takana on ikimuistoinen taival alkaen vuodesta 1995. Yhteinen matka jatkuu, seuraavana vuorossa on edustusmatka Perun pääkaupunkiin Limaan 15.-27.1.2010.

Konsertissa ovat mukana myös Ns Rajan Nuorten ryhmät Kimurantti ja Kuiskaus.

Tervetuloa seuraamaan eteläkarjalaista kansantanssia parhaimmillaan!

PARANEE VANHETESSAAN-konsertti

3.1.2010 Taidekoulu Estradilla klo 14

Liput 8 euroa, alle 4-vuotiaat ilmaiseksi

Lippuja voi halutessaan varata etukäteen ryhmän jäsenten kautta.

Kirjavien ohjaaja Merja Skyttä valittu vuoden kansantanssiohjaajaksi!

2009-10-24T19:20:00.004+03:00

Kirjavien järjestyksessä neljäs Tanssimania tarjosi iloisen yllätyksen. Ajassa on Maniaa-konsertin yhteydessä Suomen Nuorisoseurojen Liitto ja Kalevan Nuorten Liitto palkitsivat vuoden ohjaajat. Olimme valmistautumassa omaan esitykseemme alakerrassa, jolloin kuulimme lavalla puhuttavan jotain Lappeenrannasta. Menimme ylös kuuntelemaan, mistä oli kyse ja ohjaajamme Merja pyydettiin lavalle. Yleisö puhkesi raikuviin aplodeihin ja pian meille selvisi, että oma Merjamme oli ansaitusti nimetty vuoden ohjaajaksi.

Alla oleva teksti on katkelma Suomen Nuorisoseurojen Liiton tiedotteesta, voit lukea koko tekstin täältä.

"Kalevan Nuorten Liiton hallitus on nimennyt vuoden ohjaajaksi lappeenrantalaisen Merja Skytän. Merja on pitkän linjan nuorisoseuralainen, joka on tehnyt tavoitteellista ja pitkäjänteistä ohjaustyötä Nuorisoseura Rajan Nuorten lapsi- ja nuorisoryhmien kanssa 1990-luvun alusta lähtien. Hänen ohjaamansa ryhmät ovat osallistuneet aktiivisesti kotimaisiin kansantanssitapahtumiin ja luokitteluihin, sekä edustaneet Suomea useilla kansainvälisillä festivaaleilla.

Opiskeluaikoinaan Jyväskylässä hän toimi Ison Tanhuujissa tanssijana ja ohjaajana. Ohjaustyön lisäksi Merja on aktiivinen järjestötoimija. Hän on sekä oman seuransa että piirijärjestön johtokunnan jäsen, ja on ollut myös Kalevan Nuorten Liiton hallituksessa yhden 6-vuotiskauden ajan. Merjan paneutumista kansantanssiin kuvastaa hyvin sekin, että kaikki hänen kolme lastaan ovat nuoresta iästään huolimatta ehtineet jo pitkään harrastaa kansantanssia ja osallistuneet moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin."

Onnea Merja!

Etelä-Korean tanssifestivaali siirtyy vuodella sikainfluenssan takia

2009-08-28T13:44:00.002+03:00

Kirjavat saivat tiedon Etelä-Koreasta, että kansainvälistä HeungTarYeong-tanssifestivaalia ei voida järjestää tänä vuonna maan vaikean sikainfluenssatilanteen takia. Kehotus festivaalin siirtämiseen ensi vuodeksi tuli maan hallitukselta. Sikainfluenssan takia maassa on myös suljettu kouluja ja sairaalat päivystävät vuorokauden ympäri. Kuolemantapauksia on ollut kaksi.

Matkan peruuntuminen oli ryhmälle suuri pettymys. Kirjavat olivat tehneet ennätysmäärän talkootyötä, tanssineet keikkoja ja harjoitelleet tansseja läpi kesän matkaa ajatellen. Kirjavat saivat kuitenkin jo kutsun vuoden 2010 festivaalille, ja lisäksi muutaman muun mahdollisen kutsun ulkomaille ensi syksyä odotellessa...

Kuvalinkkejä

2009-06-10T12:57:00.008+03:00

Kirjavien kuvia voit käydä katsomassa seuraavilta sivuilta:

Jussi Kaijankankaan kuvagalleria, kuvat löytyvät kohdista:
digitanhua!
tanssi - linnoituksen yö, syksyn sykkeessä, tanssien läpi Lappeenrannan, Kirjavat on the stage sekä Tanssimania 2007

Dima Tsvetkovin kuvagalleria, kuvat löytyvät kohdista:
Luokitukset - klo 13 (alimpana),
Tanssimania 2007 - koreografiakilpailu tai Sottiisi soikoon,
SNL luokitukset- klo 19,
Tanssimania 2005

Lasten Kalenat 2009 teatterikeikan kuvat löydät Lasten Kalenoiden sivuilta, kohdasta
Auringon ympäri-konsertti

Talkoorutistus Lasten Kalenoissa

2009-06-09T21:59:00.004+03:00

Kirjavat oli mukana viidensien Lasten Kalenoiden järjestämisessä talkoopanoksellaan. Lasten Kalenoita vietettiin Lappeenrannassa viime viikolla 4.-7.6.2009, ja tapahtuman huipentumana oli sunnuntain pääjuhla urheilutalolla. Lappeenrantalaisina Kirjavat ovat osallistuneet jokaisiin Kalenoihin, joista viimeiset kaksi kertaa talkoolaisina ja ohjaajina. Tänä vuonna urheilutalon lavastuksen, luokkien raivaamisen, ruuanjakelun ja majoitusvalvonnan ohella Kirjavat myös esiintyi lauantain Auringon ympäri -konsertissa kaupunginteatterilla. Rankasta viikosta huolimatta talkoolaisilla pysyi hymy huulilla vielä sunnuntainakin, Lasten Kalenat kun on rakas ja muistoja mieleen tuova tapahtuma ryhmälle. Kiitos kaikille muillekin talkoolaisille, järjestäjille ja tapahtumaan osallistuneille mahtavasta tunnelmasta ja onnistuneista Kalenoista!

Kuvia Lasten Kalenoista ja Kirjavien keikasta löydät täältä.

Kutsu Etelä-Koreaan!

2009-06-09T21:05:00.004+03:00

Kirjavat on saanut kutsun 23.-27.9.2009 Etelä-Koreaan kansainväliselle Cheonan HeungTarYeong-festivaalille. Festivaali järjestetään Cheonanin kaupungissa noin 50km pääkaupungista Soulista etelään. Ryhmiä osallistuu paitsi ulkomailta, mutta myös 50 korealaista ryhmää. Lisää tietoja löydät festivaalin englanninkielisiltä sivuilta. Esittelyvideon voit katsoa täältä. Päivitämme myös tietoja matkasta kesän mittaan sivuillemme.

Kirjavat mestaruussarjaan ainoana ryhmänä Suomessa!

2009-06-09T20:53:00.009+03:00

Kirjavat luokiteltiin esityksellä WiipurinRinkeli ylimpään, mestaruussarjaan Suomen Nuorisoseurojen liiton aikuisten kansantanssiluokittelussa. Luokittelut tanssittiin 14.-15.3.2009 Helsingissä ja 21.3.2009 Haukiputaalla. Yhteensä luokitteluun osallistui 25 ryhmää.

Tuomaristo kommentoi esitystä mm. seuraavasti: "Kirjavat olivat sisäistäneet esityksen erinomaisesti. Läsnäolo ja esityksen takana oleminen välittyi todella selkeästi yleisöön. Teema, ”Karjala ei lähde meistä”, näkyi joka solulla ja se tempaisi katsojat mukaan tunnelmaan. Esityksessä kuultiin paljon aitoa, luonnollisesti puhuttua karjalan murretta. Tanssiparien tulkinta oli erittäin hienoa. Ohjelma elettiin läpi sen sijaan, että se olisi esitetty."

Lisätiedot löydät Suomen Nuorisoseurojen liiton sivuilta

Etelä-Saimaan kirjoituksen WiipurinRinkelistä löydät täältä

Sivut avattu!

2009-05-22T16:49:00.002+03:00

Kansantanssiryhmä Kirjavien oma blogi on vihdoinkin toiminnassa! Täältä löydät viimeisimmät tiedot ryhmän toiminnasta, ohjelmistosta ja tulevista esiintymisistä. Tätä kautta löydät helposti myös yhteystietomme, jotta voit halutessasi ottaa meihin yhteyttä esim. keikkatilausten tai palautteen merkeissä.

Sydämellisesti tervetuloa!